Itävaltalaiset inhoavat Sound of Musicia

Itävaltalaiset inhoavat Sound of Musicia

SANAT REETTA MIKKOLA

Teimme tutkimusmatkan itävaltalaiseen elämäntapaan ja löysimme 21 kiinnostavaa faktaa.

1. Itävalta on pieni ja korkea maa. Sen pinta-alasta vain kolmasosa on alle 500 metrin korkeudella merenpinnasta. Itävallan korkein huippu, Gloßglockner, kohoaa lähes 3 800 metrin korkeuteen. Itävallassa on muitakin massiivisia luonnonihmeitä, kuten maailman suurimmat jääluolat ja Euroopan korkeimmat vesiputoukset.

2. Itävallassa juodaan maailman kolmanneksi eniten olutta: noin 105 litraa vuodessa per asukas. Ainoastaan naapurit – tsekit ja saksalaiset – kallistavat vuoden aikana enemmän tuoppeja. Väitetään myös, että Itävallassa on eniten olutpanimoita asukasta kohden maailmassa. Suurin osa maan panimoista noudattaa edelleen 1500-luvulta peräisin olevaa Reinheitsgebot-säädöstä, jonka mukaan oluen valmistuksessa saa käyttää vain ohraa, vettä ja humalaa. Prost!

3. Itävaltaan ei kannata lähteä keventämään ruokavaliota, sillä maassa harrastetaan lähinnä rasvaisia liha-aterioita: yhtenä maan kansallisruuista pidetään wienerschnitzeliä eli paneroitua vasikanleikettä. Itävaltalaiset syövät yli sata kiloa lihaa vuodessa henkeä kohden. Siinä on ahkeralla suomalaisgrillaajalla vielä tekemistä, sillä suomalainen syö lihaa noin 75 kiloa vuodessa. Itävallasta löytää myös monelle suomalaiselle tutun ravintolailmiön: nakkikioskit eli würstelstandit. Kouraan ei kuitenkaan isketä mitä tahansa lenkkiä, vaan paikallisia erikoisuuksia.

4. Pihvien lisäksi itävaltalaiset tykkäävät makeasta: sokeria kulutetaan keskimäärin 37,7 kiloa vuodessa. Suomessa iltapäivän pullakahvit ovat käsite, mutta Itävallassa koko ateria voidaan kuitata pullalla. Maailman kuuluisin leivonnainen jo vuodesta 1832 on wieniläinen sacherkakku. Kakkua myydään alkuperäisellä reseptillä yhä Sacher-hotellin kahvilassa. Kauppa käy: vuosittain 320 000 kakkupalaa katoaa nälkäisiin suihin.

5. Itävaltalaiset ovat hyviä sekä apfelstrudelin syömisessä että sen valmistamisessa. Omenastruudelikuningas Roman Hoemerilla on maailmanennätys perinteisen omenapiirakan valmistuksessa: paistovalmiin leivonnaisen pyöräyttäminen vei 2 minuuttia ja 27 sekuntia. Salzburgissa sen sijaan valmistettiin vuonna 2014 maailman pisin apfelstrudel: 752 metriä omenaista herkkua!

6. Itävaltaan yhdistyvät mielikuvissa perinteiset tirolilaisasut. Itävallassa perinteiset asut ovat virallinen juhlapuku, joiden käyttö ei rajaudu pelkästään Halloweeniin tai Oktoberfestiin. Joskus ne myös venyvät yllättäviin mittoihin. Salzburgilainen Gerhard Ritsch valmisti maailman suurimmat lederhosenit eli nahkahousut: 9,02 metriä pitkät ja 4,5 metriä leveät.

7. Perinteiset Mozartkugeln-suklaakonvehdit kehitti salzburgilainen kondiittori Paul Fürst vuonna 1890. Tuotteesta tuli niin suosittu, että se synnytti useita kopioita. Siksi tuotetta myydään nykyään muun muassa nimillä ”Real Salzburg Mozartkugeln”, ”Real Reber Mozartkugeln” ja ”Original Austrian Mozartkugeln”. On kuitenkin yksi merkittävä ero: vain Fürstin mozartinkuulat saavat olla pyöreitä.

8. Kahvi on ollut osa wieniläistä elämänmenoa legendan mukaan jo vuodesta 1683, kun kaupungista häädetyt turkkilaiset valloittajat jättivät jälkeensä kasoittain kahvipapuja. Kahvilaan ei tulla kiirehtimään: kahvikupin hinnalla saa kaikin mokomin istua koko päivän. Kantakuppilan tarjoilijat tunnetaan etunimeltä, ja hyllystä löytyy shakkilautoja. Ei ihme, että wieniläinen kahvilakulttuuri kuuluukin Unescon maailmanperintölistalle.

9. Itävalta tunnetaan etenkin klassisen musiikin kehtona: maasta ovat kotoisin niin Mozart, Haydn, Schubert kuin Strausskin. Wienissä asui 1800-luvun lopussa myös muuan suomalainen säveltäjäkuuluisuus, Jean Sibelius. Maan kansallislaulu on Mozartin käsialaa, ja klassinen musiikki on yhä suosittua kaikissa kansankerroksissa. Loisteliaasta menneisyydestä huolimatta listoilla jyllää edelleen saksankielinen iskelmä eli schlager. 18 prosenttia itävaltalaisista kertoo schlagerin olevan lempimusiikkiaan. Suomessa ei kylläkään ole varaa naureskeluun, sillä meillä kaikkien aikojen myydyin levy on Jari Sillanpään Jari Sillanpää. Sen omistaa yli 270 000 suomalaista.

10. Tunnetuin itävaltalainen lienee amerikkalaistunut poliitikko ja näyttelijä Arnold Schwarzenegger. Mutta Itävallasta on lähtöisin moni muukin tunnettu näyttelijä, kuten kaksinkertainen Oscar-voittaja Christopher Waltz, Draculaa esittänyt Bela Lugosi ja Sissi-roolistaan kuuluisuuteen noussut Romy Schneider. Itävaltalaisohjaajat Ernst Lubitsch, Billy Wilder ja Fred Zinneman olivat isossa roolissa Hollywoodissa 1940- ja 1950-luvuilla.

11. Wienissä valssaamaan innostutaan muutoinkin kuin häissä. Suosittu tanssi aiheutti niin paljon pahennusta 1700- ja 1800-luvuilla, että kriitikko Salomon Jakob Wolfin kirjoittama pamfletti Todisteita siitä, että valssaaminen on sukupolvemme mielen ja ruumiin heikkouden lähde myytiin loppuun kahdesti. Toisin kävi, ja Wienissä järjestetään edelleen satoja tanssiaisia joka talvi. Tunnetuimmat ovat Wienin oopperan tanssiaiset 31. tammikuuta. Tilaisuus myydään loppuun kuukausia aikaisemmin. Omat tanssiaisensa on lähes kaikilla ammattiryhmillä, esimerkiksi metsästäjillä, baristoilla ja makeismestareilla.

12. Vuoristoinen maa on loistanut talviurheilussa jo yli sadan vuoden ajan: itävaltalainen Mathias Zdarsky kirjoitti ensimmäisen alppihiihto-oppaan vuonna 1897. Sittemmin Itävalta on kahminut mitaleita olympiakisoissa kaksin käsin: 114 mitalia alppihiihdossa ja 25 mäkihypyssä. Sodanjälkeisissä olympialaisissa Itävalta on jäänyt alppihiihdossa vain kaksissa kisoissa vaille kultamitalia.  Rio de Janeiron olympialaissa Itävalta menestyi yhtä huonosti kuin Suomi. Saldona oli vain yksi pronssimitali.

13. Itävalta on maailman 14. rikkain maa, jos mitataan bruttokansantuotetta – se on 43 724 dollaria vuodessa asukasta kohden. Taakse jäävät niin Saksa kuin Suomikin, mutta kaukana on myös ökyrikkaana tunnettu naapurimaa Sveitsi, jonka asukaskohtainen bruttokansantuote on 80 675 dollaria.

14. Wieniläisillä on syytä juhlaan, sillä kaupunki on toistuvasti listattu yhdeksi maailman parhaista paikoista asua. Wien ei kuitenkaan ole ainoa itävaltalaiskaupunki, joka herättää ihastusta ulkomailla: esimerkiksi Unescon maailmanperintökohteeksi valitusta Halstattin kaupungista rakennettiin täsmällinen kopio Kiinan Huizhouhun vuonna 2012.

15. Itävallasta tuli Itävallan tasavalta vuonna 1918, kun entinen Itävalta-Unkarin kuningaskunta hajosi. Mutta on maasta itsenäistytty myöhemminkin: 1970-luvulla taiteilija Edwin Lipburger ajautui riitoihin viranomaisten kanssa rakennettuaan pallonmuotoisen talon. Vuonna 1984 Lipburger ratkaisi asian julistamalla talon itsenäiseksi mikrovaltioksi, joka sai nimekseen Kugelmundel. Wienin Prater-puistoon siirretty talo on yhä suosittu nähtävyys.

16. Mielikuvissa Itävallasta monien mieleen tulee The Sound of Music -musikaali ja siitä vuonna 1965 tehty Hollywood-elokuva. Salzburgissa kuvattu elokuva aiheutti jonoja lippuluukulle kaikkialla – paitsi Itävallassa ja Saksassa. Monen paikallisen mielestä elokuva on täynnä tahatonta komiikkaa. Sen sijaan musikaalin innoittaja, Die Trapp-Familie -elokuva vuodelta 1956 on ollut huikean suosittu koko saksankielisessä maailmassa.

17. Itävallassa on innostuttu ekologisuudesta: 75 prosenttia maan energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Itävaltalaiset ovat myös Euroopan innokkaimpia kierrättäjiä ja intoilevat luomusta. Viidennes maanviljelystä on luomutuotantoa. Syytäkin on, sillä happamat sateet ovat tuhonneet 25 prosenttia Itävallan metsistä.

18. Itävallassa ei pröystäillä nopeilla autoilla. Maan suosituimmat automerkit ovat saksalaiset Volkswagen ja Skoda. Samoihin saksalaismerkkeihin luottavat myös suomalaiset kuskit.

19. Itävallasta on lähtöisin monia kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, kuten Gustav Klimt ja Egon Schiele. Eniten näkyvyyttä teoksilleen on kuitenkin varmasti saanut Robert Kalina. Itävallan kansallispankissa työskennellyt graafikko nimittäin suunnitteli eurosetelit.

20. Itävallan kansallinen identiteetti on tätä nykyä vahva, mutta vielä 1960-luvulla alle puolet itävaltalaisista oli sitä mieltä, että he ovat kansakunta. Paljon vaikutusta on ollut suhteilla naapurimaa Saksaan. Keskinäisestä sympatiasta huolimatta monilla itävaltalaisilla on saksalaisista vankkoja käsityksiä, joita itävaltalaiset mielellään kutsuvat ”mentaliteetti-eroiksi”. Itävallassa ei riitä ymmärrystä saksalaisten sääntöuskollisuudelle, ja Wienissä kävelläänkin yleisesti punaisia päin.

21. Itävaltaa ei välttämättä miellä uhkapelimaaksi, mutta myös Itävallalla on pitkä historia uhkapeleissä. Itävallassa on nykyään 12 kasinoa, mikä on maan kokoon suhteutettuna paljon. Vuonna 1765 rakennettu Badenin kasino väittää olevansa Euroopan vanhin. Kyseisessä kasinossa käytiin myös ensimmäiset pokerin mestaruuskisat vuonna 1990.

 

Renesanssimies suksilla

Renesanssimies suksilla

Maalari, kuvanveistäjä, opettaja, filosofi. Itävaltalainen Mathias Zdarsky oli aikansa renessanssi-ihminen, jota ei syyttä kutsuta alppihiihdon isäksi. Zdarskyn keksimät terässiteet olivat ensimmäiset, jotka pitivät jalan tukevassa asennossa jyrkissä rinteissä. Hän myös järjesti ensimmäisen alppihiihtokisan ja kirjoitti vaihe vaiheelta etenevän hiihto-oppaan, joka kuka ties on osaltaan siivittänyt itävaltalaiset kestävään menestykseen alppihiihdossa.

Pelaa nettipokeria

Aloita nettipokerin pelaaminen rekisteröitymällä helposti veikkaus.fi:ssä